Asiakastarinat kertovat osaamisestamme

Asiakastarinat kertovat osaamisestamme

Virtuaalitodellisuus luo huikeita näkymiä myös liiketoimintaan

Virtuaalitodellisuutta (VR, Virtual Reality) voi hyödyntää onnistuneesti ja monipuolisesti myös liiketoiminnassa. Virtuaalitodellisuus on jo meidän kaikkien ulottuvilla, vaikka se vielä tehokkaita tietokoneita vaatiikin ja vaikka yrityksissä sen mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tiedosteta.

– Helposti ajatellaan, että kyse on vain viihteestä. Yksi iso haasteemme on saada lamppu syttymään asiakkaamme päässä. Virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää kaikessa sellaisessa liiketoiminnassa, jossa asiakkaalle on tärkeää se, miltä ehdotettu ratkaisu voisi toteutettuna näyttää ja miltä sitä tuntuisi käyttää, Fujitsun Products-yksikön tuotepäällikkö Pertti Vitikainen valaisee.

Julkaistu: 17.04.2020


Virtuaalitodellisuus luo kirjaimellisesti huikeita näkymiä liiketoimintaan.


Vitikaisen työnkuvaan kuuluu toimia Fujitsun oman myynnin ja jälleenmyyjien tukena kaikissa tehotyöasemiin liittyvissä ratkaisuissa.

Tehotyöasemat ovat ammattikäyttöön tarkoitetuilla grafiikkaohjaimilla ja järeällä laskentakapasiteetillä varustettuja tietokoneita. Niitä käytetään työelämässä hyvin monipuolisesti esimerkiksi laskennassa, simuloinneissa, tekoälysovelluksien kehitystyössä, grafiikan tuotannossa, lääketieteessä ja kasvavassa määrin myös virtuaalitodellisuudessa.

Tehotyöasema voidaan valjastaa todella raskaaseen laskentaan. Laskenta tehostuu valtavasti, kun perinteinen suorittimella tehtävä peräkkäislaskenta muutetaan rinnakkaiseksi laskennaksi ja siirretään näytönohjaimen suorittimelle.

– Laskentaa suorittamassa on siten kymmenien ytimien sijaan tuhansia ytimiä. Päiväkausia kestävä laskenta saattaa hoitua jopa muutamissa tunneissa. On kuitenkin muistettava, että rinnakkainen laskenta vaatii aina sovelluksen tuen ja asia on varmistettava ohjelmiston toimittajalta, Vitikainen selventää.

Fujitsun tehtävä on yhteistyössä jälleenmyyjän kanssa toimittaa asiakkaalle paras mahdollinen laitealusta, käytettiinpä sitä tietokoneavusteiseen suunnitteluun, simulointiin, visualisointiin, super-laskentaan tai vaikkapa virtuaalitodellisuuteen.

Virtuaalitodellisuus vaatii laitteen ja ohjelmiston yhteensopivuutta


Virtuaalitodellisuus todella vaatii tehoa. Tehotyöaseman, näytönohjaimen ja virtuaalilasien yhdistelmän pitää tuottaa loppukäyttäjälle virtuaalitodellisuuden kuvaa vähintään 90 framea sekunnissa, jotta käyttö ei aiheuta huimausta tai pahoinvointia.


Pertti Vitikainen työskentelee Fujitsulla tehotyöasemiin liittyvissä ratkaisuissa.


Ja siksi Vitikainen haluaa ensin puhua ammattikäyttöön tarkoitetuista tehotyöasemista ennen kuin kertoo lisää virtuaalitodellisuuden liiketoimintapotentiaalista.

– Me Fujitsulla emme suunnittele ohjelmistoja, valmista virtuaalilaseja tai tuota virtuaalisisältöä, vaan keskitymme tehotyöasemien tuotekehitykseen ja valmistukseen, Vitikainen täsmentää.

"Olemme monesti törmänneet siihen, että asiakkaat tekevät ammattikäyttöön vääränlaisia konehankintoja."

Virtuaalitodellisuuteen Fujitsu tarjoaa CELSIUS-sarjassaan kolme NVIDIA 'VR Ready' pöytäkonetta ja kaksi mobiilitehotyöasemaa.

– VR Ready -leima tarkoittaa sitä, että tehotyöasemissamme on ammattikäyttöön tarkoitetut näytönohjaimet ja niiden suorituskyky on riittävä virtuaalitodellisuuden toistamiseen. Tietysti näitä ohjaimia voidaan käyttää saumattomasti ja tehokkaasti ammattisuunnitteluohjelmistojen kanssa.

Fujitsulla on myös kattavat ISV-sertifikaatit. ISV eli Independent Software Vendor -sertifiointi tarkoittaa sitä, että tehotyöasema on käynyt läpi vaativan testausprosessin, jotta laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopivuus on varmistettu ja suorituskyky ja luotettavuus optimoitu.

– Fujitsun vastuulla on se, että jälleenmyyjämme voi tarjota asiakkaalleen oikeat ja toimivat ratkaisut, jotka eivät aiheuta harmaita hiuksia itse tuotannossa. Sertifioituun pakettiin kuuluvat myös takuu- ja huoltopalvelut, jotka ovat ammattilaisille usein kriittisiä tekijöitä, Vitikainen alleviivaa ISV-sertifikaatin merkitystä.

Ammattikäyttöön tarkoitetuissa tehotyöasemissa myös elinkaariajattelu on tärkeä osa Fujitsun toimintaa.

– Kun tuomme laitteen markkinoille, haluamme varmistaa, että tilatessaan myöhemmin lisää laitteita asiakas saa samanlaisen koneen kuin aiemminkin. Näin asiakkaan laitehallinta helpottuu merkittävästi.

Virtuaalitodellisuus on lyönyt jo läpi viihteen muotona, mutta on syytä muistaa, että viihdesovelluksetkin suunnitellaan ammattisovelluksilla ja ammattilaitteilla.

– Olemme monesti törmänneet siihen, että asiakkaat tekevät ammattikäyttöön vääränlaisia konehankintoja. Usein päädytään hankkimaan esimerkiksi pelikäyttöön tarkoitettu tietokone. Ne ovat usein huomattavasti tehottomampia ammattikäytössä kuin tehotyöasemat.

Katse tulevaan asiakkaan silmin


Fujitsulla kiinnostus virtuaalitodellisuuteen syntyy sekä asiakkaiden tarpeista että omasta halusta näyttää suuntaa.

– Ajattelemme niin, että yritämme katsoa tulevaisuuteen asiakkaan kanssa ja asiakkaan silmin. Näkemyksemme on, että virtuaalitodellisuus on tulossa hyvin vahvasti bisnespuolelle. Ennusteet sanovat, että vuonna 2025 markkina on sellainen, että toiminnasta 50 % on bisnespuolella ja 50 % viihdepuolella.

Viihdeteollisuuden tarpeet ja sen tuottamat ratkaisut kulkevat kaikissa uusissa teknologioissa aina edellä, mutta yhtä varmasti bisnessovellukset seuraavat aina perässä. Vuoden 2020 alkupuoli ja koronaepidemia muuttivat maailmaa.


Fujitsulle on tärkeää se, että jälleenmyyjän tarjoamat ratkaisut palvelevat loppuasiakkaan tarvetta mahdollisimman hyvin.


– Tässä tilanteessa nousee korostetusti mieleen se, miten erilaisia työskentelytapamme voivat olla kymmenen vuoden päästä. Nytkin teemme etätyötä, mutta moni kaipaa etätyössä aidompaa läsnäoloa. Kymmenen vuoden päästä voimme istua kokouksessa, jossa kaikki ovat paikalla hologrammeina, Vitikainen visioi.

Vitikainen on selvästi innostunut virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksista ja puhuu jopa omasta henkilökohtaisesta missiostaan.

– Meillä on pitkä historia Konttoripisteen kanssa ja melkein joka vuosi olemme yhdessä pitäneet Konttoripisteen asiakkaille tehotyöasemaklinikan. Kutsumme paikalle asiakkaita, käymme yhdessä läpi heidän haasteitaan ja yritämme nähdä liiketoiminnan tulevaisuuteen. Itselleni on henkilökohtaisesti todella tärkeää se, että jälleenmyyjälle tarjoamamme ratkaisut palvelevat loppuasiakkaan tarvetta mahdollisimman hyvin.

– Meillä on todella paljon CELSIUS-asiakkaita, jotka ovat saaneet juuri heidän liiketoimintaansa sopivat laitteet. Tällä Fujitsun kanssa yhteisellä toimintamallilla olemme onnistuneet tehostamaan asiakkaidemme toimintaa ja vääriltä investoinneilta on vältytty, Konttoripisteen yrittäjä Tuomo Lahti komppaa.

"Esimerkiksi ydinvoimaloissa virtuaalitodellisuutta käytetään jo koulutustehtävissä."

– Valotamme mielellämme asiakkaillemme uutta teknologiaa, jotta he voivat huomioida sen investoinneissaan ja suunnitteluympäristöjen kehittämisessä. Heti kun tilanne koronapandemian jälkeen normalisoituu, pidämme tehotyöasemaklinikoita taas useammalla paikkakunnalla, Lahti jatkaa.

Virtuaalitodellisuuden potentiaali elävöittämisessä, tehostamisessa ja asiakaspalvelussa


Ja viimein itse asiaan. Mitä liiketoiminnan mahdollisuuksia Vitikainen näkee virtuaalitodellisuuden hyödyntämisessä?

– Lääketieteessä ja rakennusalalla tämä on jo arkipäivää. Onhan aivan eri asia liikkua mallissa virtuaalisesti eri tiloissa kuin yrittää mielessään hahmottaa esimerkiksi talon sisätilat ja niiden mittasuhteet rakennuspiirustuksista.

Nykyisin suunnitteluohjelmistovalmistajilla on tarjolla ohjelmistoihinsa lisäosioita, joilla nykyiset mallinnukset voidaan helposti siirtää virtuaalitodellisuuteen. Myös erillisiä tähän tarkoitukseen tehtyjä ohjelmistoja on tarjolla reilusti. Oman liiketoiminnan tehostaminen virtuaalitodellisuudella ei siis ole kovinkaan vaikeaa, Vitikainen vinkkaa.

"Esimerkiksi metsäkoneen kuljettamiseen voisi antaa ammattikoulutusta virtuaalitodellisuudessa."

Yrityspuolella suuri potentiaali virtuaalimaailmaan voisi löytyä erilaisten työtehtävien ohjeistamisessa tai laitteiden käyttöönotossa.

– Esimerkiksi ydinvoimaloissa virtuaalitodellisuutta käytetään jo koulutustehtävissä. Miten toimitaan, jos ydinvoimalassa syttyy tulipalo? Miten tehdään tarvittavat huoltotoimet, jos tilanne vaatii ripeää puuttumista?

– Rutiinitilanteissa huoltomies voidaan lähettää paikalle huoltamaan laitteita hyödyntäen lisättyä todellisuutta. Eli huoltomies saa virtuaalilaseihinsa heijastettuna esimerkiksi jonkin laitteen kytkentäkaavion. Tämä mahdollistaa etäohjeistamisen eikä huoltomiehen tarvitse tuntea entuudestaan joka ikistä laitetta. Tätä voi soveltaa monella toimialalla.

Koulutuksessa potentiaali on rajaton, vaikka reaalimaailma asettaakin vielä rajoitteita.

– Kuvittele kuinka paljon mielenkiintoisempi hissan tunti olisi, jos pääsisi Colosseumille katsomaan gladiaattorien taistelua. Suurin jarru on tietysti rahoitus ja se, kuka tuottaa koulutuksen sisällöt. Mutta siinäkin on hyvä liikeidea jollekin, Vitikainen nauraa.

– Loppujen lopuksi kyse on vain riittävästä tehosta ja tarkoitukseen soveltuvasta virtuaalitodellisuuden käyttöliittymästä ja ohjaimista. Esimerkiksi metsäkoneen kuljettamiseen voisi antaa ammattikoulutusta virtuaalitodellisuudessa.

Lopuksi Vitikainen nostaa esiin arkisempia käyttömahdollisuuksia.

– Jos olet ostamassa uutta keittiötä, olisi aika kivaa nähdä valmis keittiö oikealla paikallaan ja vaihtaa kaapin ovien kuvioita ja värejä. Jos olet ostamassa uusia vaatteita verkkokaupasta, olisi aika kiva nähdä, miltä ne näyttävät juuri sinun päällä eikä valokuvamallin päällä. Jos olet ostamassa autoa, olisi aika kivaa saada kiertää autoa, avata ovia ja kokeilla eri lisävarusteita. Uudet autot tilataan nykyään asiakkaan toivomilla varusteilla suoraan tehtaalta eikä varusteluun ole mahdollista tutustua etukäteen myyjän näyttelytiloissa.

Herää siis kysymys, johon yrittäjän itse kannattaa pohtia vastausta: jos jokin asia on asiakkaalle havainnollistavaa ja se helpottaa ostopäätöstä, millaista asiakaspalvelua kannattaisi tarjota?

Virtuaalitodellisuuden termistöä



Mitä on virtuaalitodellisuus?


Pelkän virtuaalitodellisuuden sijaan tulisi ehkä puhua ennemmin sekoitetusta todellisuudesta. Mixed Reality (MR) on nimitys, jolla voi sisällyttää keskusteluun virtuaalitodellisuuden (VR), lisätyn todellisuuden (AR) ja lisätyn virtuaalisuuden (AV).

Todellisuus – aito ympäristömme kuten sen ihmisaistein koemme

Lisätty todellisuus (AR, Augmented Reality) – Todellisuus johon on lisätty digitaalista informaatiota ja päällekkäistä dataa

Lisätty virtuaalisuus (AV, Augmented Virtuality) – Todellisen maailman objektien upotus virtuaalimaailmaan

Virtuaalitodellisuus (VR) – Tietokoneella digitaalisesti luotu ympäristö

Menu