Matkahappirikastin helpottaa hengityssairaiden elämää ja liikkumista

Idea hyväntekeväisyystempaukselle syntyi spinning-tunnilla, jota Konttoripiste on jo noin neljä vuotta järjestänyt henkilöstölleen, asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Parin tuhannen euron arvoisen matkahappirikastimen hankinnan ehdoksi asetettiin se, että kuntoiluporukka kuluttaa yhdessä yhteensä 75 000 kilokaloria kevään spinning-tuntien aikana.

- Poljemme spinningissä oman kuntomme ja hyvinvointimme parantamiseksi ja pidämme liikkumista helposti itsestään selvyytenä. Siitä alkoi syntyä ajatus, että voisimmeko jotenkin omalla hikoilullamme helpottaa sellaisten ihmisten elämänlaatua, joille liikkuminen ei ole itsestään selvyys, Konttoripisteen Tuomo Lahti selvittää tempauksen taustaa.

Kun Tuomo Lahti kuuli Kokkolanseudun Hengitysyhdistys Ry:n toiminnasta yhdistyksen puheenjohtaja Satu Heinojalta, ajatus hyväntekeväisyydestä alkoi kiteytyä matkahappirikastimen hankinnaksi.

Kokkolanseudun Hengitysyhdistys edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja terveyttä sekä toimii edunvalvonta- ja tukijärjestönä. Jäseniä aktiivisessa yhdistyksessä ovat esimerkiksi astmaatikot, keuhkoahtauma-, uniapnea, homealtistus- ja pölykeuhkopotilaat ja heidän omaisensa. Jäseniä Kokkolanseudun yhdistyksessä on noin 400.

- Ensimmäiseksi täytyy sanoa äärettömän suuret kiitokset. Aika monta kiloa voita on polkemalla kulutettu tämän toteutumiseksi. Liikunta edesauttaa meidän kaikkien omaa hyvinvointia, Satu Heinoja sanoo.

- Matkahappirikastin osuu tähän teemaan oikein hyvin, sillä hengityssairaille se tarjoaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua niin henkisesti kuin fyysisestikin. Laitteen avulla hengityssairas pääsee liikkumaan ja se lisää yleistä hyvinvointia fyysisesti. Henkisesti taas on todella tärkeää kokemus siitä, että ei ole kotinsa vanki, Satu Heinoja jatkaa.

Matkahappirikastin veloituksetta käyttöön jos hyöty on todettu

Kokkolanseudun Hengitysyhdistys lahjoitti matkahappirikastimen eteenpäin Soiten apuvälinekeskukselle. Soitella hengityssairaiden kuntoutusohjaajana työskentelevä Hannu Ypyä otti lahjoituksen ilahtuneena vastaan.

- Matkahappirikastimen käyttöä ei ole sidottu tiettyyn diagnosoituun sairauteen. Siksi siitä on hyötyä todella monelle potilasryhmälle kuten uniapneasta, keuhkoahtaumasta, keuhkofibroosista tai sydämen vajaatoiminnasta kärsiville, Ypyä kertoo.

Laitetta saa vuokrata Keski-Pohjanmaan Keskussairaalan apuvälinekeskuksesta veloituksetta enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Ainoa rajoite on se, että lainaajalla pitää olla lääkärin antama arvio siitä, että potilas hyötyy lisähapesta. Esimerkiksi valtimoverinäytteestä voidaan todeta, että normaalin hengitysilmamme 21 % happipitoisuus ei riitä pitämään henkilöllä yllä riittävää veren happisaturaatiota.

- Rajoite tulee siitä, että laitteen tuottama happi on erittäin rikasta, noin 93-95 % happea, jolloin kyseessä on lääke. Jos näin rikasta happea annetaan henkilölle, joka sitä ei oikeasti tarvitse, happi muuttuu hänelle myrkyksi, Ypyä selventää.


Myös Ypyä allekirjoittaa sen, että matkahappirikastin parantaa oleellisesti hengityssairaiden elämänlaatua. Siinä auttavat matkahappirikastimen kätevät ominaisuudet.

- Tämän avulla veren happipitoisuus saadaan sille tasolle, että ihminen voi tehdä arkipäivän asioita, käydä kaupassa, kävelyllä tai automatkalla lapsenlapsia tapaamassa. Henkilön ei tarvitse olla sidottu kotinsa sisälle.

- Matkahappirikastinta ei tarvitse täyttää. Laitteessa on molekyylisäiliö, joka imee huoneilmaa sisäänsä, erottaa typpi- ja happimolekyylit toisistaan ja puskee suuttimesta ulos jopa 95 % happea. Tästä laitteesta tulee happea niin kauan kuin porukka ympärillä hengittää huoneilmaa. Toki laitteella on tietty elinkaari, Ypyä kertoo laitteen tekniikasta.

- Matkahappirikastimessa on kaksi erikokoista akkua ja niillä laitetta voi käyttää ilman muita virtalähteitä toistakymmentä tuntia riippuen happivirtauksen voimakkuudesta. Laitteeseen voi ottaa virtaa myös esimerkiksi auton tupakansytyttimestä, Ypyä jatkaa.

Hengityssairaan liikuntakyky on yksilön ja yhteiskunnan etu

Tavallisesti lisähappea tarvitsevat potilaat käyttävät verkkovirtakäyttöistä happirikastinta tai pullossa olevaa nestemäistä lääkehappea. Matkahappirikastin on näitä kalliimpi kertainvestointi. Mutta verkkovirtalaite on riippuvainen verkkovirrasta ja nestemäinen happi taas käytännössä hankalampaa.

- Nestemäinen lääkehappi toimitetaan 36 litran kotisäiliössä, jonka bruttohinta on noin 500 euroa. Nestemäisestä lääkkeellisestä hapesta saa Kelalta 40 % korvauksen, joka haetaan takautuvasti. Korvauskatto on noin 500 euroa, Ypyä sanoo.



Yli kymmenen vuotta keuhkopotilaita kuntouttanutta Ypyää harmittaa järjestelmän kankeus ja se, että matkahappirikastimen tuottama happi ei kuulu Kela-korvauksen piiriin.

- Valitettavasti tätä menetelmää ei Kela-korvauksien osalta tulkita lääkkeeksi eikä sitä saa reseptille. Huolimatta siitä, että matkahappirikastin tuottaa 95 % happea, joka luokitellaan lääkkeelliseksi hapeksi.

Satu Heinojan aviomies, keuhkosairautta itsekin poteva Auvo Heinoja näkee tässä suoranaisen yhteiskunnallisen epäkohdan.

- Yhteiskunnan kannalta olisi edullisempaa, että kaikilla meillä, jotka pärjäisimme sairautemme kanssa tällaisella matkahappirikastimella, olisi käytössä nimenomaan tällainen laite ja oikeus Kela-korvaukseen sen käytöstä.

- Pidemmälle matkalle en halua ottaa mukaan 36 litran pulloa, se on vaivalloinen ja jopa riskikin auton takakontissa, Auvo Heinoja kertoo.


Huoneenlämmössä nestemäinen happi muuttuu luonnollisesti kaasuksi ja haihtuu pullosta pois. Noin 6-7 viikossa pullo on tyhjentynyt itsestään. Pullosta on myös matkaversio, joka riittää kymmeneksi tunniksi ja siitäkin happea haihtuu pois koko ajan. Matkahappirikastimen kanssa näin ei käy vaan se ottaa hapen ympäröivästä ilmasta.

- Nestemäisen hapen pulloa ei voi täyttää kuin sairaaloissa, koska kyseessä on reseptilääke. Pullon täyttö maksaa 80-100 euroa kerta eikä edes onnistu joka sairaalassa. Matkahappirikastin olisi meille äärimmäisen helppo ja kaikkein järkeenkäyvin vaihtoehto, Auvo Heinoja perustelee.

Satu Heinoja palaa vielä kerran liikkumisen mahdollistamaan elämänlaatuun.

- Yksilön ja yhteiskunnankin etu on se, että keuhkosairaan ihmisen elämänlaatu pysyy mahdollisimman pitkään mahdollisimman samanlaisena kuin ennen sairastumista. Mahdollisuus liikkua on tässä aivan ydinasia. Jos liikunta muuttuisi Kela-korvattavaksi, ihmiset suurella todennäköisyydellä alkaisivat liikkumaan enemmän, Satu Heinoja pohtii hymy suupielessä.

- Tosiasia on, että melkeinpä mihin tahansa sairauteen, myös moniin hengityssairauksiin, liikunta on kaikkein edullisin hoitokeino, Heinoja vakavoituu.