Asiakastarinat kertovat osaamisestamme

Asiakastarinat kertovat osaamisestamme

Jalostaminen ja osaaminen ovat oikea suunta Wikarille ja Suomelle

Vuonna 1914 Uno Wikar osti pienen pajan, jossa hän korjasi maatilojen työvälineitä ja kengitti hevosia. Pian hän alkoi valmistaa hevosvetoisia lapiorullaäkeitä, joiden terät oli taottu raudasta. Tänään, yli 100 vuotta myöhemmin, Wikar Oy Kruunupyyssä valmistaa Kronos-tuotemerkillä huippuunsa tuotekehitellyt ja asiakkaalle räätälöidyt metsäkoneet, vesakkomurskaimet ja äkeet. Siinä välissä on ehtinyt tapahtua paljon. Kuten esimerkiksi se, että Suomi itsenäistyi ja viettää nyt 100-vuotisjuhlaansa. Mutta mikä on Wikar Oy:n pitkän iän salaisuus?

Julkaistu: 20.06.2017


- Vanha tunnettu brändi ja pitkään olemassa ollut perheyritys on Kronosin kilpailuvaltti, sanoo toimitusjohtaja Michael Johansson.


– Joku minua suurempi ja viisaampi johtaja sanoi aikoinaan, että kyllä salaisuus on siinä, että tekee enemmän hyviä päätöksiä kuin huonoja. Se on suurin syy onnistumiseemme. Lisäksi meillä on ollut loistava henkilökunta läpi aikojen toteuttamassa niitä hyviä strategisia päätöksiä, Wikar Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Michael Johansson tiivistää.

– Omistajasuku ei ole halunnut ottaa älyttömiä riskejä. Investointeja ei ole koskaan rahoitettu älyttömillä lainoilla. Sen ymmärtää hyvin jos ajattelee, että nykyisen omistajan isoisä on perustanut yrityksen. On nähty, että pitää olla yritys, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi 90-luvun lamasta selvisimme sillä, että meillä ei ollut valuuttalainaa. Sadan vuoden aikana maailmalla on tuullut, mutta lamoista ja sodista on aina selvitty ja tämä on edelleen perheyritys jo kolmannessa sukupolvessa.

– Tärkeää on ollut myös ymmärtää, että maailma ympärillämme muuttuu. Meidän on muututtava sen mukana tai kuihdumme pois. Hyvä esimerkki on äkeet, joita myimme parhaimmillaan 2 500 kappaletta vuodessa. Mutta sitten se bisnes muuttui. Tuli isompia valmistajia, jotka tekivät isompia äkeitä ja painoivat hinnat alas. Siksi me siirryimme isompien ja asiakasräätälöityjen metsäkoneiden valmistukseen, Johansson kertoo.

Miten suomalainen teollisuus pärjää kilpailussa?


Kronos-tuotteet eivät ole omalla moottorilla varustettuja metsäkoneita, vaan ideana on kytkeä maataloustraktoriin erilaisia lisävarusteita, jotka Wikar Oy tekee perinteisenä valmistavana teollisuutena tai palvelumyyntinä. Jos asiakas ostaa uuden traktorin, se voidaan toimittaa Kronosin tehtaalle, jossa se puretaan ensin osiin. Sitten traktoriin lisätään Kronoksen tai muiden valmistajien osia, jotta asiakas saa varmasti käyttöönsä metsätöihin soveltuvan traktorin.

Johanssonin mukaan myös metsäkoneiden valmistus on muuttumassa ja Wikarilla ymmärretään, että nahka pitää luoda aina uudestaan ja uudestaan.

– Esimerkiksi Virosta ja Sloveniasta tulee yrityksiä, jotka pystyvät painamaan tuotteidemme hintaa alas, koska heillä on aivan erilaiset kilpailuvaltit kuin meillä. Mutta se on vain ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Ei voi jäädä kiinni siihen, että näin on aina tehty ja tehdään jatkossakin, Johansson sanoo.

"Metsätyömies Suomessa tai Itävallassa tietää itse parhaiten millaisen koneen hän tarvitsee ja me voimme aidosti sanoa, että meiltä hän sellaisen saa"


Kronosin omat kilpailuvaltit ovat vanha ja tunnettu brändi, iso panostus tuotekehitykseen ja aito asiakasräätälöinti.

– Vanha tunnettu brändi ja pitkään olemassa ollut perheyritys tekee meistä erittäin luotettavan asiakkaiden silmissä. Sen lisäksi panostamme paljon tuotekehitykseen. Keskitymme tulevaisuudessa siihen, että valmistamme entistä suurempia, pitemmälle jalostettuja tuotteita. Kun teemme isompia ammattikäyttöön tarkoitettuja metsäkoneita, asiakkaamme vaativat myös räätälöintiä. Metsätyömies Suomessa tai Itävallassa tietää itse parhaiten millaisen koneen hän tarvitsee ja me voimme aidosti sanoa, että meiltä hän sellaisen saa, Johansson iloitsee.

– Korkeampi jalostusaste on välttämätöntä, jotta meillä voi olla tuotantoa Suomessa. On päivänselvää, että Kronos ei voi muulla tavoin kilpailla esimerkiksi virolaisten tai slovenialaisten kanssa.

Johansson puhuu sekä Suomen että Wikarin historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta innostuneen positiivisesti. Luonnollisesti suomalaisen teollisuuden historia on aina kytkeytynyt myös maamme historiaan. Kun yrityksellä ja maalla on taivalta takana ensimmäiset sata vuotta, kohtalot ovat monta kertaa myös kietoutuneet yhteen.


Wikarilla yrityksenä ja Suomella valtiona on nyt taivalta takana ensimmäiset sata vuotta.



– Korkeamman jalostusasteen tuotteet ovat oikea suunta meille ja se on oikea suunta myös Suomelle, mutta se vaatii myös sitä, että meidän osaamisen pitää olla parempaa kuin halpatuotannon maissa.

– Meidän on pakko olla nopeampia kuin kilpailijamme. Globaalissa maailmassa patentitkaan eivät päde vaan niiden kiertämiseen löytyy aina keino tavalla tai toisella. On pakko juosta kovempaa, jotta muut joutuvat juosta perässä. Korkeampaan jalostusasteeseen voidaan siirtyä vain, jos on tuotekehitykseen kykenevää porukkaa. Me olemme onneksi onnistuneet rekrytoinneissa ja meillä on nyt kasassa aikaansaava porukka.

– Mutta kuinka moni Suomessa valmistuva insinööri todella kykenee tuotekehitykseen? Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomessa koulutus on ollut aina laadukasta, mutta lähinnä lasten ja nuorten kohdalla. Meidän pitää saada enemmän huipputason koulutusta ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ja huipputason osaajia valmistumaan sieltä sekä perustamaan yrityksiä, Johansson visioi.

Kilpailukykyinen hyvinvointiyhteiskunta vaatii oikeaa asennetta


Johanssonin mukaan suomalainen metalliteollisuus on aina ollut kilpailukykyistä. Isolta osin senkin ansiosta, että Suomi on vakaa yhteiskunta. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on hieno saavutus, mutta haasteena on se tosiasia, että hyvinvointia rahoittavat yritykset kilpailevat samoilla markkinoilla kuin ne maat, joissa hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole.

– Suomi tippui kelkasta globalisaatiossa eikä meillä vieläkään täysin ymmärretä sitä, että on yhtä helppo ostaa hitsattu palikka Kiinasta kuin Kruunupyystä. Olemme kuvitelleet, että elämme suojatussa ympäristössä, jossa voimme tehdä mitä haluamme riippumatta siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

– Mutta tämä on ollut ongelma vain viimeiset 15 vuotta ja nyt näyttäisi, että kuluneista vuosista on otettu opiksi. Tärkein ilmentymä tässä on mielestäni asennemuutos. Olemme tajunneet, että kyllä meillä jokaisella on vastuu huolehtia itse itsestämme.

Johansson peräänkuuluttaa nimenomaan yksilön ahkeruutta ja myös yhteisön edun ajattelemista.

– Uskon että perinteinen, jopa myyttinen, suomalainen asenne ahkeruudesta ja työnteon ilosta on palaamassa. Vanhempi sukupolvi oivalsi, että kova työnteko itsessään voi tuottaa onnellisuutta ja samalla se hyödytti yhteisöäkin.

– Vastuu on meillä kaikilla, ei vain yrityksillä. Wikarillakin on ollut aika, jolloin emme käytännössä saaneet ollenkaan tuotteita tehtaasta ulos. Silloin työntekijämme olivat sodan aikana rintamalla ja puolustusvoimat otti tehtaan haltuunsa lentokonekorjaamoksi. Yrityksen perustajan Uno Wikarin vanhin poika kaatui rintamalla 17-vuotiaana vapaaehtoisena.

– Kyllä perheyrityksessä elää perintönä se, että halutaan antaa myös jotain takaisin yhteiskunnalle. Edelleen tämä yritys on sellainen. Täällä Kruunupyyssä me aiomme olla, emmekä aio täältä pois lähteä. Täällä ollaan, tänne investoidaan ja tänne työpaikkoja luomme. Se on seuraavan sadan vuoden suunnitelma, Johansson vakuuttaa.

It-ratkaisut Konttoripisteeltä


Wikar Oy on tehnyt monta vuotta yhteistyötä Keski-Pohjanmaan Konttoripisteen kanssa. Hiljattain Konttoripisteestä tuli kokonaisvaltainen kumppani, joka vastaa käytännössä Wikarin kaikista IT-ratkaisuista. Konttoripiste huolehtii esimerkiksi Wikarin servereiden huollosta ja ylläpidosta.

– Suurin syy valita Konttoripiste oli heidän asenteensa. Palvelutaso on hyvä, yrityksen arvot peilaavat meidän arvoja ja yritys kasvaa järkevästi ja hallitusti. Konttoripiste on menestynyt hyvillä arvoilla ja onnistunut rekrytoinneissaan. Siellä on pätevää henkilökuntaa, josta yritys pitää hyvää huolta. Meillä on samat ajatukset täällä Wikarilla, toimitusjohtaja Michael Johansson perustelee yhteistyötä.

Menu